Vegaaninen alkoholijuoma ei ole aina itsestäänselvyys – edes viinissä tai oluessa. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitkä ainesosat ja valmistustavat tekevät juomasta vegaanisen tai epävegaanisen eri tuoteryhmissä viinistä väkeviin. Samalla avaamme, mitä natuviinit oikeastaan ovat ja miksi ne usein kiinnostavat vegaaneja. Lopuksi vinkkaamme, mistä vegaanisia juomia kannattaa etsiä ja miten niiden tunnistaminen helpottuu arjessa.
15.1.2026
Vegaanisuus tarkoittaa käytännössä sitä, ettei juoma saa sisältää mitään eläinperäistä raaka-ainetta, eikä sen valmistuksessa ole käytetty epävegaanisia apuaineita. Esimerkiksi viineissä ja oluissa on perinteisesti käytetty eläinperäisiä aineita kirkastamiseen ja maustamiseen, mikä voi yllättää.
Bruketilla on valikoimissaan yli satoja vegaanisia juomia, ja haluamme kertoa vegaaneille (ja veganismista kiinnostuneille), mistä tunnistaa eri tuoteryhmissä, onko juoma vegaaninen. Seuraamme tarkkaan viineissä, oluissa, siidereissä, virvoitusjuomissa ja väkevissä juomissa käytettyjä ainesosia ja prosesseja, tuomme esiin yleisimmät eläinperäiset aineet – sekä niiden kasvipohjaiset vaihtoehdot – ja annamme esimerkkejä valikoimastamme.
Ajatus “viini vain rypäleistä” pitääkin paikkansa siinä vaiheessa, kun mehu on laimennettu käymään. Valmistuksen loppuvaiheessa moni viini kuitenkin kirkastetaan ja suodatetaan, jolloin siihen saatetaan käyttää eläinperäisiä aineita.
Yleisiä kirkastusaineita ovat esimerkiksi kananmunan valkuainen (albumiini), maitoproteiinit kuten kaseiini, kalaliima (isinglass) ja liivate (gelatiini), jotka poistetaan lopulta juomasta. Nämä eivät maistu lopputuotteessa, mutta niiden käyttö vaikuttaa viinin rakenteeseen.
Pitkään käytettyjä eläinperäisiä kirkastusaineita ovat:
Eläinperäisten kirkasteiden käyttö on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja monet tuottajat ovat siirtyneet kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin tai jättäneet kirkastuksen kokonaan pois. Esimerkiksi bentoniitti eli viinisavi on yleinen vegaaninen vaihtoehto kirkastukseen; lisäksi voidaan käyttää kasviproteiineja (esim. herne- tai perunaproteiinia) tai pektolyyttisiä entsyymejä (kuten pektiini).
Myös viinien väriaineet voivat joskus olla ongelma: punainen väriaine E120 (karmiini) saadaan kokenillikirvoista ja sitä käytetään joskus alkoholijuomissa värjäämiseen. Eläinperäinen karmiiniväriaine ei kuitenkaan ole kovin yleinen viineissä, vaan se on yleisempi esimerkiksi punertavissa juomasekoituksissa tai likööreissä. Vegaanisissa viineissä senkin tilalla käytetään kasvikunnan punavärejä, kuten punaviinistä saatavia antosyaaneja.
Hyvä uutinen on, että nykyään valtaosa viineistä on vegaanisia – huono uutinen taas se, että monet tuottajat eivät kerro vegaanisuutta kuluttajille, jolloin vegaanit eivät välttämättä löydä niitä koskaan. Vain pieni osa viineistä on virallisesti vegaanisertifioitu tai merkitty sellaiseksi etikettiin. Tähän syitä on useita. Esimerkiksi Ranskassa suuri yleisö suhtautuu veganismiin edelleen varauksella, eikä tuottajilla välttämättä ole halua korostaa vegaanisuutta etiketissä, vaikka viini sellainen olisikin. Monille tuottajille vegaanisuus on “tekninen ominaisuus”, ei markkinointivaltti. Siksi etikettimerkintöjen puute ei automaattisesti tarkoita, ettei viini olisi vegaaninen.
Näin ollen ei olemassa täysin vedenpitävää, kattavaa rekisteriä vegaanisista viineistä vaan tieto on pitkälti kiinni tuottajan, maahantuojan ja jälleenmyyjän prosessien tarkkuudesta ja tiedonvälityksestä. Tämä huomioiden, paras tapa tunnistaa vegaaninen viini on silti tutkia sen etiketistä “vegan friendly” tai vegan-merkinnät, tai seurata kauppiaiden tietoja viinistä. Brukettin valikoimassa on runsaasti vegaaniseksi merkittyjä viinejä, jotka kaikki löydät täältä:
Naturalviini eli alkuviini eli natuviini on trendikäs viinityyppi, jossa ei usein käytetä sulfiitteja, suodatusta tai kirkastusta lainkaan, ja näin ollen valtaosa naturalviineistä on vegaanisia. Naturalviinit ovat epävirallinen, pääasiassa määrittelemätön kategoria, jonka viinit voivat olla mitä tahansa funkyn ja hyvinkin perinteisen viinin välillä.
Virallista, kansainvälisesti hyväksyttyä naturalviinin määritelmää ei kuitenkaan ole käytössä, mikä harmittaa viinialalla laajasti. Käytännössä kuka tahansa voi kutsua viiniään natuksi eri ominaisuuksien perusteella, ja täten joukkoon mahtuu myös viinejä, jotka eivät automaattisesti ole vegaanisia.
Yleisesti ottaen, natuviinit valmistetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti: rypäleet puristetaan ja käyminen hoituu vapaasti ilman tai vähäisten apuaineiden kanssa. Yleisesti yhdistävin tekijä on minimaalinen tai erittäin vähäinen sulfiittien (rikkioksidin) käyttö – tai niiden poisjättäminen kokonaan. Sulfiitit suojaavat viiniä mikrobeilta ja hapettumiselta, ja niiden vähäinen käyttö lisää riskiä viinin epävakaudelle, “villiytymiselle” ja ennakoimattomille aromeille.
Natuviinit ovat usein luomua ja pientuottajien artesaaniviinejä. Useimmiten niihin ei siis lisätä kirkasteaineita tai suodateta niitä. Usein natuviinit ovatkin vegaanisia “luontonsa puolesta”. Maussa voi tulla esiin sameutta tai hiivasakan vivahteita, joka tekee näistä viineistä persoonallisia ja monille vegaaneille mielenkiintoisia vaihtoehtoja.
Koska määritelmä on löyhä, natuviini ei ole automaattisesti vegaaninen, vaikka usein niin onkin. Eläinperäisiä kirkasteita käytetään naturaaliviineissä harvoin, mutta varmuus syntyy vain, kun prosessi tunnetaan. Toisaalta juuri suodattamattomuus ja vähäinen käsittely tarkoittavat usein, ettei kirkasteita tarvita lainkaan. Kuten muidenkin viinien kohdalla, paras tapa varmistua viinin vegaanisuudesta on tutkia etikettiä, kauppiaiden tietoja tai kysyä tuottajalta suoraan.
Esimerkiksi kotimaisen Noita Wineryn valmistamat natuviinit ovat vegaanisia.
Useimmat oluet ovat vegaanisia, sillä oluen perusainekset (mallas, vesi, humala, hiiva) ovat kasviperäisiä. Silti on muutamia kohtia, joissa oluesta voi tulla ei-vegaaninen. Yleisimmät syyt ovat lisämakuaineet, kuten hunaja tai laktoosi sekä joskus myös oluen kirkastusmenetelmät.
Monet panimot kirkastavat oluenkin ennen pullotusta. Vanhoissa menetelmissä saatettiin käyttää jo viinien yhteydessä mainittua kalaliimaa, kananmunaa tai liivatetta kirkastukseen, mutta näiden käyttö on nykyään todella harvinaista. Nykyisin suurin osa selkeytyksestä tapahtuu luonnollisesti sakkaan vajonneen mallasjäänteen avulla tai mekaanisilla suodatusmenetelmillä, jotka ovat korvanneet vanhat menetelmät.
Oluen maustaminen hunajalla tai laktoosilla (maitosokerilla) on sen sijaan yleisempää, etenkin pienpanimo-oluissa. Esimerkiksi kausituotteita tai erikoisoluita saatetaan maustaa hunajalla, jolloin ne eivät ole vegaanisia. Myös ns. milkshake IPAt ja jotkut milk stoutit sisältävät laktoosia eli maitosokeria tuomaan kermaisuutta ja pehmentämään makua.
Olutosastolla saattaa myös törmätä mead-juomiin (suomeksi hunajaviini), jotka ovat lähes aina hunajapohjaisia, vaikka eivät teknisesti olutta (tai viiniä) olekaan vaan lähempänä simaa. Ja onpa joskus tullut vastaan pienpanimo-oluita, joissa on ollut mukana pekonia ja voita (esim. jälkiruokia jäljettelevät pastry stoutit) tai anjovistakin (esim. Worchestershire-kastike Micheladaa tai Bloody Marya jäljittelevissä hapanoluissa), mutta nämä on aina merkattu ainesosaluetteloon selkeästi, ja usein tällaiset erikoisuudet mainitaan jo tuotteen nimessä asti.
Useimmat oluet ovat silti aivan vegaanisia. Jos oluen nimessä ei ole viitteitä maitoon tai muuhun eläinperäiseen ainesosaan, voit usein luottaa siihen, että olut on vegaaniystävällinen. Myös suurin osa siidereistä ja lonkeroista on vegaanisia, vaikka joskus niissäkään harvoissa tapauksissa voi olla käytetty kalaliimaa kirkastukseen tai karmiinia värjäykseen.
Alkoholittomissa oluissa pätevät samat seikat: useimmiten ne ovat vegaanisia, mutta muista tarkistaa esimerkiksi laktoosin käyttöä vaativat erikoisolutsarjat. Vegaanit voivat usein poistua oluthyllyltä tyytyväisenä, kunhan muistaa varmistaa etiketistä, ettei ainesosaluettelossa tai nimessä mainita maitoa, hunajaa tai muita erikoisuuksia.
Bruketilta löydät laajan valikoiman vegaanisia oluita: niin perinteisempää kuin erikoisempaa pienpanimo-oluttakin, alkoholittomia, siidereitä, lonkeroita ja seltzereitä unohtamatta. Tutki vegaanista valikoimaamme täällä:
Useimmat väkevät juomat (vodka, gin, rommi, tequila, viski, konjakki ym.) valmistetaan sellaisista raaka-aineista (vilja, peruna, sokeriruoko ym.), jotka ovat luonnostaan kasviperäisiä. Tislausprosessissa ei normaalisti tarvita eläinperäisiä ainesosia. Näin ollen niin vodka kuin viski ja muut tislaamotuotteet ovat lähtökohtaisesti vegaanisia – ellei niihin ole erikseen lisätty jotain eläinperäistä ainetta. Koska tämä on myös alan standardi väkevissä juomissa, useimmat tuottajat eivät merkkaa vegaanisuutta etiketteihin tai tietoihin, vaikka ne sitä olisivatkin.
Eläinperäisiä aineosia voi olla lisättynä erityisesti värillisissä tai maustetuissa likööreissä ja juomasekoituksissa. Esimerkiksi kermaliköörit sisältävät laktoosia ja maitoproteiineja, vaikka on myös olemassa myös vegaanisia kermalikööreitä ilman maitoa – jälkimmäiset yleensä erikseen mainitaan vegaanisiksi. Myös osa rommeista ja ginitisleistä maustetaan hunajalla – hunaja tosin sekin yleensä merkitään etikettiin. Jos olet valitsemassa vodkaa, varmista, ettei valmistuksessa ole käytetty maitotuotteita (harvinainen poikkeus joissain maidosta valmistetuissa vodkissa). Viina- ja liköörityyppeihin pätee sama neuvo: lue etiketistä tai kysy tuottajalta, jos siihen on lisätty esimerkiksi hunajaa, keltuaista tai maitotuotteita.
Bruketin väkevien valikoimassa lähes kaikki ovat vegaanisia vaihtoehtoja. Ägräs Distilleryn tuotteet ovat esimerkki laadukkaista pohjoismaisista väkevistä, jotka ovat vegaanisia – poislukien jo tuotannosta poistunut Ägräs Abloom Gin, joka on maustettu hunajalla.
Monissa klassikkodrinkkien resepteissä on yllätyksiä vegaaneille, sillä juomiin lisätään yllättäviä eläinperäisiä ainesosia. Alla on esimerkkejä juomista, jotka usein eivät ole vegaanisia, sekä vinkkejä niiden veganisoimiseen. Tyypillisesti epävegaanisista cocktaileistakin tehdään nykyään myös suoraan vegaanisia versioita, mutta tämä on pitkälti kiinni ravintolasta ja baarimestarista. Sama pätee alkoholittomiin mocktaileihin. Kannattaa siis tässäkin tapauksessa kysyä cocktailin tai mocktailin tekijältä sen ainesosista.
Vegaanista juomavalikoimaa on yhä helpompi löytää niin päivittäistavarakaupoista, kioskeista, verkkokaupoista, ravintoloista ja baareista kuin Alkostakin. Alko merkitsee vegaanisiksi tietämänsä juomat sinisellä VEG-merkinnällä sekä verkkokaupassa että kaupoissa. Alkon verkkosivuilta voi suodattaa etsimiään tuotteita myös vegaaniystävällisinä. Helsingin Pien Shop -olutkaupassa sen sijaan kaikki epävegaaniset oluet on merkitty selkeästi hyllyihin “non-vegan”-merkinnöillä – ja kaikki muut ovat vegaanisia.
Tietenkin Brukettin oma sivusto on hyvä paikka: valikoimassamme merkityt vegaaniset tuotteet löytyvät helposti valikoimaa suodattamalla. Myös kansainvälinen Barnivore-sivusto on loistava paikka tarkistaa eri alkoholijuomien vegaanisuus. Lisäksi kannattaa seurata vegaaniruokablogeja tai vegaanisisältöihin keskittyviä sometilejä, jotka usein listaavat myös juomavinkkejä.
Bruketin valikoimasta löydät satoja vegaaniseksi merkattuja juomia; voit myös kysyä meiltä suoraan esimerkiksi sähköpostilla, jos jokin tuote mietityttää.