Kiinnostaako pienerät ja suuret uutiset? Tilaa sopivan harvoin ilmestyvä uutiskirjeemme.

Tilaa uutiskirjeemme

Panimoympäristössä terästankkeja, ja korkea laakea astia eli koelschip ikkunan äärellä, jonka äärelle on kiivennyt mies korkeilla tikkailla.
Kuva: Filma

Koelschip – spontaanisti käynyt olutta

Kirjoittanut Jari Leinonen

Tarina – 14.5.2025

Mikä on koelschip?

”Mikä toi pienen uima-altaan näköinen tuolla katonrajassa on?” – usein panimokierroksella Veitsitehtaalla kuultu kysymys.

No sehän on meidän Koelschip, tietysti! Koelschip, tai englanniksi coolship, on laakea avoastia, jota käytetään, kun tehdään perinteisten, lambic-filosofian mukaan valmistettuja oluita. Siis spontaanisti villihiivalla käytettyjä, luonnon ehdoilla syntyviä juomia.

Koelschip on siis laakea astia, jossa olutvierre altistetaan jäähtymisen aikana villihiivoille. Astioiden koot vaihtelevat pienistä sadan litran autotallipanimokoosta lambicpanimoiden kymmenien tuhansien litrojen altaisiin. Meillä Veitsitehtaalla Fiskarsin Panimossa koelschipiin mahtuu noin 1500 litraa kerrallaan. Tämä on meille juuri sopiva keittoerä, ja näitä voidaan toistaa sopivissa olosuhteissa useamman viikossa, hiukan keleistä riippuen.

Miten koelschip toimii?

Kuuma vierre pumpataan keittopäivän päätteeksi koelschipiin, jossa se saa jäähtyä omaa tahtiaan. Jäähtymisen aikana vierre altistetaan ulkoilmalle ja sen mukana ilmassa luonnostaan esiintyville mikro-organismeille, kuten villihiivoille ja erilaisille happoa tuottaville bakteereille. Nämä käynnistävät käymisen spontaanisti omalla tahdillaan, ilman kaupallista hiivaa.

Suomessa kevät ja alkusyksy ovat otollista aikaa koelschip-oluiden valmistukselle: ilma on riittävän viileää ja puhdasta, mutta hapanoluiden valmistukselle edulliset mikrobit aktiivisia. Meillä Fiskarsissa vierre saa altistua yön yli laakson mikrobiflooralle, jonka jälkeen sen annetaan valua painovoimaisesti letkua pitkin käymistankkiin – ja käymisprosessi saa alkaa.

Luonnon ehdoilla – hallitusti

Koelschip-prosessissa vierteeseen ei päädy vain toivottuja “hyviä” mikrobeja, vaan myös ei-toivotut bakteerit voivat yrittää mukaan. Siksikin oluelle annetaan pitkä ja rauhallinen käymisaika, jonka aikana alkoholille herkät ja mahdollisesti ihmisten terveydelle haitalliset mikrobit kuolevat pois. Jäljelle jäävät vain ne, jotka antavat oluelle sen tunnusomaisen, happaman ja monimuotoisen makuprofiilin.

Fiskarsin laakson luonnollinen villihiivablendi tuottaa alkoholin tehokkaasti ja luo ainutlaatuisen, lambic-henkisen sitruksisen ja happaman makuprofiilin, joka kehittyy pitkän, useiden kuukausien kypsyttämisen aikana.

Koelschip-altaassa bakteeria käyttämässä villihiivaolutta.

Fiskarsin Panimon koelschip-resepti #1

OG: 13-15 P

Mäskäysveteen pieni maitohappolisäys ja tarpeen vaatiessa suolalisäys

85% Luomu ohramallasta
10% vehnämallasta
3%  vehnää, jauhona, hiutaleina yms
2% kauraa
kaurankuorta helpottamaan siivilöintiä

60 min. keittoon jotain humalaa, tähtäys noin 15 IBU. Humalointi myös suojelee olutta, onhan se luonnollinen säilöntäaine.

1500 litraan noin kauppakassillinen iästettyä humalaa (low alpha!) ja/tai maatiaishumalaa koelschippiin

90 minuutin mäskäys @ 68 asteessa

60 minuutin keitto

Kiehuvana koelschipiin jäähtymään ulkoilmalla.

Kun vierre on jäähtynyt hyvin ja mielellään jopa alle 20 asteeseen, siirto käymisastiaan. Meillä menee rosteriin ja tarvittaessa osa siirretään myöhemmin tammitynnyreihin kypsymään.

Tarkasta, että käyminen alkaa ja sitten voit antaa oluen käydä rauhassa. Maistele vasta kuukausien päästä kun mitattua alkoholia on yli 5 %-til.

Reseptiä muutetaan vuosittain.

Lisäys 22.12.2025:

Fiskarsin Panimon ensimmäinen 3 vuotta kypsynyt koelschip olut julkaistiin lokakuussa 2025 pullossa saataville Alkoihin, Veitsitehtaan myymälään sekä muutamaan erittäin hyvin varusteltuun anniskeluravintolaan!

  • 37,5 cl 5,5 %